Uutiset

Kevään ylioppilasjuhlat la 2.6.2018 klo 11.00

Perjantaina 1.6. iltapäivällä pidetään juhlaharjoitukset. Alustava aloitusaika on klo 14.00, mutta harjoitusten aikataulu täsmentyy myöhemmin. Ryhmänohjaajat tiedottavat aikataulusta Wilman kautta.

Lauantaina 2.6. klo 9 henkilökohtaiset muotokuvat, klo 10 ryhmäkuvaus. Valokuvauksessa pitää olla lakki, jonka saa jättää koululle jo perjantaina. Lakin sisään pitää kirjoittaa oma nimi.

Kevään 2018 ylioppilasjuhla alkaa alkaa klo 11 ja kestää noin klo 12.30 saakka.

Merja Kyllönen: “Olkaa aktiivisia ja pyrkikää vaikuttamaan!”

Merja Kyllösen vierailu koulullamme 7.5.2018

 

S: Kerro vähän itsestäsi.

 

M: Olen tälläinen rauhantyöhön, solidaarisuuteen, ympäristö- ja ilmastokysymyksiin, energiaan ja liikenteeseen hurahtanut MEP (eli europarlamentin jäsen). Olen ollut teinistä asti mukana politiikassa.

 

S: Mitä mepin tehtäviin tai työhön kuuluu?

 

M: Yksi viikko kuukaudesta on istuntoviikko Strasbourgissa. Silloin meillä on täysistuntoja, joissa käsitellään niitä asioita mitä ollaan valmistettu Brysselissä ryhmäviikoilla. Ryhmäviikkoja on kolme kuukaudessa. Eli kolme viikkoa kuukaudesta ollaan Brysselissä ja yksi viikko Strasbourgissa Ranskassa.

 

Normaalisti mepin työpäivä koostuu neuvotteluista, kokouksista, lobbareiden tapaamisista, sähköposteihin vastailusta ja lisäksi tehdään tietysti erilaisia haastatteluja ja erilaisia kuvauksia sekä tavataan kollegoita ja neuvotellaan. Keskimääräinen työpäivä pyörii siinä 12-16 tunnin välillä.

 

S: Missä olet onnistunut parhaiten?

 

M: Kaikkein parhaiten olen varmaan onnistunut siinä, että olen pystynyt rakentamaan hyvinkin lyhyessä ajassa (reilu neljä vuotta) erittäin hyvät ja rakentavat suhteet omassa valiokunnassa, omassa ryhmässä, siinä toimintaringissä missä itse olen mukana eli ympäristövaliokunnassa, liikenne- ja matkailuvaliokunnassa. Olen myös päässyt tekemään konkreettisesti lainsäädäntötyötä, mikä on ollut hienoa.

 

S: Mikä on jäänyt harmittamaan?

 

M: No ehkä se on jäänyt harmittamaan että se työ jää valtavan etäisiksi suhteessa kotimaahan eli ihmiset tietää hirmu vähän mitä me siellä tehdään, minkälaisia asioita päätetään, minkälaisia asioita siellä työpöydällä on. Monta kertaa myös todella isosti harmittaa se että te saatte lehdestä tai somesta lukea että EU on säätänyt lainsäädäntöä joissa kielletään esimerkiksi saunan lämmitys vaikka asiat ei ole suinkaan ihan näin yksioikoisia.

 

Siinäkin vaiheessa kun Suomessa alettiin puhua saunan lämmityksestä ja sen kieltämisestä et ei saa enää puilla lämmittää saunaa, niin oli oikeasti kyse pienhiukkaspäästöihin liittyvästä lainsäädännöstä, jossa ei missään nimessä oltu kieltämässä suomalaisten saunan lämmitystä vaan haluttiin herätellä keskustelua siitä mitä puumateriaaleja tänä päivänä ylipäätään poltetaan. Nämä eivät siis ole ihan yksinkertaisia asioita mitä yleensä tänne kotimaahan viestitään ja ne jää monta kertaa harmittamaan.

 

S: Mitä EU voisi tehdä muoviongelmalle?

 

M: Me ollaan jo osittain tuhottu meidän merellinen ympäristö sillä muovilla. Maailman valtameret ovat jo aivan täynnä muoviroskaa ja sillä tuhotaan ympäristöstä erilaisia pieneliöitä, kaloja ja niiden elinympäristöä, ja sen takia tämän työn olisi pitänyt alkaa jo yli kymmenen vuotta sitten. Nyt on oikeastaan viimeiset hetket vaikuttaa ja sen takia EU on tehnyt komission työn pohjalta yhteisen muovistrategian josta tulee nyt tänä keväänä ensimmäisiä lainsäädäntöjä liittyen muoviin kohdentuvaan verotukseen ja siihen miten näiden pakkausmateriaalien käyttöä ensinnäkin vähennetään ja sen lisäksi muutetaan sitä ympäristöystävällisempään suuntaan.

 

Sen lisäksi että lähdetään tekemään muovistrategian pohjalta lainsäädäntöuudistuksia niin meillä on olemassa myös kiertotalouden periaatteet joissa tavoitteena on entistä vahvemmin pystyä kierrättämään jo olemassa olevat materiaalit että niitä ei aina tarvitse tuottaa uusia. Sen takia tietysti Suomalainen teollisuus tänä päivänä pyrkii rakentamaan esimerkiksi puun pohjalle uudenlaisia pakkausmateriaaliratkaisuja. Sen lisäksi puhutaan tuotantomallista, jossa kiertotalouden keinoon, jopa sitten tästä päästettävästä hiilidioksidista pystyttäisiin tuottamaan uusia materiaaleja. Tehtäisiin siis sellainen täydellinen hiilikierto missä sieltä putken päästä ei pääse mitään hukkaan, vaan kaikki pystyttäisiin säästämään, säilyttämään ja kierrättämään uudelleen. Jatkossa ei saisi enää syntyä jätteitä eikä tähteitä, vaan uusia materiaaleja ja uusia tuotteita mahdollistavia raaka-aineita.

 

Itse olen ainakin hyvin toiveikas. Lainsäädäntöä on tulossa ja sillä pyritään nimenomaan vaikuttamaan siihen että muovin käyttöä vähennetään. Tietysti jokainen omassa elämässään pystyy tekemään valintoja ja ratkaisuja. Tästä kannattaa jutella vanhempien kanssa koska monta kertaa te nuoret olette paljon valveutuneempia kuin me vanhenevat, kalkkeutuvat ihmiset. Te ehkä saatte meitä heräämään, että “hei, jättäkää meillekin tästä planeetasta jotain jäljelle, nyt täytyy tehdä toimenpiteitä ihan omassa arkielämässäkin.”

 

S: Lobbaus tulee sanoista lobby hall discussion. Se tarkoittaa tällaista epävirallista yritystä vaikuttaa päätöksentekijöihin. EU on siis yksi lobbareita työllistävä yksikkö. Kuka on lobannut sinua viimeksi ja mitä mieltä olet lobbauksesta yleisesti?

 

M: Minua on lobannut viimeksi liikennepuolelta bussien ja tällaisten minibussien edustajat, jotka ovat ajaneet omaa etuaan tietysti työ- ja lepoaikoihin liittyvissä kysymyksissä.

 

Minulla on itselläni avoin julkinen lobbarirekisteri, jota koitan päivittää netissä ketkä käy milloinkin minua lobbaamassa. Vähemmän osallistun mihinkään lounaille tai illallisille, koska mielestäni se on enemmän sellaista hämärätouhua jo. On selkeämpää, että tullaan parlamenttiin, koska parlamentissa on avoimuuden nimissä avoin lobbarirekisteri johon jokaisen parlamenttiin tulevan lobbarin täytyy rekisteröityä ja täytyy olla asiallisesti hommansa hoitava. Jos lobbaus tapahtuu avoimesti niin, että ihmiset tietää kuka tulee sekä missä tarkoituksessa ja millä ajatuksella sekä se on julkista myös kansalaisille, niin silloin siinä ei ole mitään pahaa.

 

S:  Uskotko, että brexit tulee tapahtumaan?

 

M: No kyllä se valitettavasti siltä näyttää että brexit toteutuu. Toki minulla on edelleen useita kymmeniä kollegoja jotka väittävät, että vielä voi kaikki muuttua, mutta huonolta näyttää.

 

S: Kuinka suuri uhka tällainen brexit on euroopan unionille?

 

M: Kyllä se omalla tavallaan on tietysti aina uhka, että nimenomaan populistinen toimintamalli saa sen jalansijan jossain maassa. Briteissähän kävi niin että populistiporukka sai kansan enemmistön uskomaan siihen että euroopan unionin jäsenyys on se syy siihen minkä takia Britanniassa oli vaikeaa. Siihen rinnalle nostettiin pakolaiskriisi ja pakolaiskysymykset, ja sen lisäksi puhuttiin siitä että Britannia joutuu maksamaan ikäänkuin “tyhjästä”. Tänä päivänä kansalaisille on neuvotteluiden myötä kuitenkin auennut että mistä britit on maksaneet, ja onkin käynyt ilmi että he ovat pitkälti eläneet sen EU-tuen varassa: maataloustoiminta ja kalastuselinkeino on ollut riippuvainen Euroopan unionin jäsenyydestä.

 

EU-vastaisuus on hyvin pitkälti pohjannut sellaiseen toimintaan jossa maan omien sisäisten ristiriitojen syylliseksi on nostettu Euroopan unioni. Brexit-äänestyksen yhteydessä kävi ilmi että lähestulkoon puolet briteistä ei tiedä mitä EU-jäsenyys tarkoittaa. Mitä vähemmän meillä on tietoa sitä helpompi meitä on ohjailla. Taustalla on aina paljon sellaisia asioita joita yksinkertaisesti tavallinen maija tai matti meikäläinen ei vaan tiedä, ja sitten on helppo ihan puhumalla puhua päät pyörryksiin uskomaan siihen että ratkaisu on EU:sta eroaminen ja sen jälkeen on taivas avoinna ja kaikki asiat on meidän itse päätettävissä. Kukaan ei muista mainita että eurooppalaisissa talousasioissa joka tapauksessa pätee eurooppalaiset säännöt olitpa EU:n jäsen vai et.

 

S: Mihin suuntaan mielestäsi tulisi kehittää EU:ta, kun puhutaan EU:n suhdetta koko maailmaan? Entä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa?

 

M: Euroopan turvallisuusulottuvuutta, nimenomaan puolustuksellista ulottuvuutta tänä päivänä poliittisesti painotetaan enemmän kuin sitä rauhan ulottuvuutta, mikä minun mielestäni olisi kaikkein tärkein kysymys myös tänä päivänä. Tämän päivän isoja haasteita: jokainen, joka seuraa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pystyy tunnistamaan että niin Euroopan kuin koko maailman suurimmat haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen ja erilaisiin polttoainekysymyksiin. Lisäksi maiden sisäisen turvallisuuden suurin uhka on tänä päivänä kouluttamattomat nuoret. Tänä päivänä esimerkiksi Brysselissä, missä paljon itse vietän aikaa, kaupungin suurin turvallisuusuhka on kouluttamaton nuori mies, ei suinkaan se että me olisimme vaaraksi maina toinen toisillemme.

 

Sen takia tuntuu välillä hämmentävältä että eurooppalaisen perheen ratkaisutkin pohjautuu siihen että puhutaan että niin sanotusta puolustusunionista. Ei siis puhutakkaan enää rauhaunionista tai yhteistyöunionista vaan nimenomaan puolustuksellisesta toiminnasta. On hyvin inhimillisiäkin taustasyitä siihen minkä takia turvallisuuspoliittinen näkökulma on kääntynyt enemmän puolustukselliseen ja varustautumista vahvistavaan keskusteluun. On äärimmäisen tärkeää että varsinkin nuoremmat sukupolvet kävisivät sitä vuoropuhelua, muistuttaisivat meitä vanhempia siitä, että mitkä on ne teidän tulevaisuuden kaikkein suurimmat haasteet. Ne liittyvät siihen ilmastoon ja ne liittyvät siihen eriarvoistumiskehitykseen mikä myöskin vahvistaa EU-vastaisia voimia.

 

Jollain tapaa Euroopasta puuttuu rohkeutta tarttua niihin isoihin haasteisiin, isoihin ongelmiin ja kysymyksiin, koska esimerkiksi ilmastonmuutoksen tai pakolaiskysymysten ratkaiseminen ei ole niin yksinkertaista. EU-vaalit 2019 ovat varsinainen kynnyskysymys monelle jäsenmaalle suhteessa siihen että ketä tulee valituksi Euroopan parlamenttiin. Nämä ovat mielestäni sellaisia isoja asioita joista teidänkin pitää uskaltaa keskustella vaikka omien vanhempien kanssa ja omien kavereiden kanssa, koska sillä on valtavasti merkitystä niin Suomen kuin Euroopankin tulevaisuuteen kuka näistä asioista päättää.

 

Olkaa siis aktiivisia ja pyrkikää vaikuttamaan!

 

Toimittajat: Anni Huimasalo, Gurleen Singh ja Niina Leinonen

 

Page: 1 / 7 (27 posts)
1237Seuraava sivu »
127Seuraava sivu »
Seuraava sivu »
huhti
16
ma
Koko päivä 6. jakso
6. jakso
huhti 16 – kesä 2 Koko päivä
This event has a Google Hangouts video call. Join: https://plus.google.com/hangouts/_/uyk.fi/6-jakso?hceid=dXlrLmZpXzVrdXZ0OHI4M2JyOG9sbDliNjJhOTZzcWs0QGdyb3VwLmNhbGVuZGFyLmdvb2dsZS5jb20.bp8u041ncm6qq80nmg90vbaanc&hs=121
Ota yhteyttä
Helsingin Uusi yhteiskoulu Oy
Lucina Hagmanin kuja 4
00710 Helsinki
Sähköposti: etunimi.sukunimi@uyk.fi
Rehtori Katri Hirvonen
puh. 0400 292 616
Apulaisrehtori Saara Ikonen
puh. 040 584 7849
Apulaisrehtori Asta Kiiski
puh. 0400 931560
Koulusihteeri Minna Tornivuori
puh. 043 211 3802
Vahtimestari Antti Simola
puh. 0400 292 592
Taloussihteeri Heli Taipola
puh. 050 523 5581
Sodexo Ravintolapäällikkö Marion Myllymäki
puh. 050 410 4552
Opo (lukio) Anu Hanhirova
puh. 040 515 9061
Opo (peruskoulu) Marika Grip
puh. 040 541 8749
Terveydenhoitaja Anneli Alvik (@hel.fi)
tiistai-perjantai puh. 050 310 5582
Kuraattori Pia Hakkarainen
puh. 040 542 5320
Psykologi Iiris Nieminen
puh. 050 401 3258
Kasvatusohjaaja Johanna Saarinen
puh. 0400 357 810