Uutiset

Kevään ylioppilasjuhlat la 2.6.2018 klo 11.00

Perjantaina 1.6. iltapäivällä pidetään juhlaharjoitukset. Alustava aloitusaika on klo 14.00, mutta harjoitusten aikataulu täsmentyy myöhemmin. Ryhmänohjaajat tiedottavat aikataulusta Wilman kautta.

Lauantaina 2.6. klo 9 henkilökohtaiset muotokuvat, klo 10 ryhmäkuvaus. Valokuvauksessa pitää olla lakki, jonka saa jättää koululle jo perjantaina. Lakin sisään pitää kirjoittaa oma nimi.

Kevään 2018 ylioppilasjuhla alkaa alkaa klo 11 ja kestää noin klo 12.30 saakka.

Merja Kyllönen: “Olkaa aktiivisia ja pyrkikää vaikuttamaan!”

Merja Kyllösen vierailu koulullamme 7.5.2018

 

S: Kerro vähän itsestäsi.

 

M: Olen tälläinen rauhantyöhön, solidaarisuuteen, ympäristö- ja ilmastokysymyksiin, energiaan ja liikenteeseen hurahtanut MEP (eli europarlamentin jäsen). Olen ollut teinistä asti mukana politiikassa.

 

S: Mitä mepin tehtäviin tai työhön kuuluu?

 

M: Yksi viikko kuukaudesta on istuntoviikko Strasbourgissa. Silloin meillä on täysistuntoja, joissa käsitellään niitä asioita mitä ollaan valmistettu Brysselissä ryhmäviikoilla. Ryhmäviikkoja on kolme kuukaudessa. Eli kolme viikkoa kuukaudesta ollaan Brysselissä ja yksi viikko Strasbourgissa Ranskassa.

 

Normaalisti mepin työpäivä koostuu neuvotteluista, kokouksista, lobbareiden tapaamisista, sähköposteihin vastailusta ja lisäksi tehdään tietysti erilaisia haastatteluja ja erilaisia kuvauksia sekä tavataan kollegoita ja neuvotellaan. Keskimääräinen työpäivä pyörii siinä 12-16 tunnin välillä.

 

S: Missä olet onnistunut parhaiten?

 

M: Kaikkein parhaiten olen varmaan onnistunut siinä, että olen pystynyt rakentamaan hyvinkin lyhyessä ajassa (reilu neljä vuotta) erittäin hyvät ja rakentavat suhteet omassa valiokunnassa, omassa ryhmässä, siinä toimintaringissä missä itse olen mukana eli ympäristövaliokunnassa, liikenne- ja matkailuvaliokunnassa. Olen myös päässyt tekemään konkreettisesti lainsäädäntötyötä, mikä on ollut hienoa.

 

S: Mikä on jäänyt harmittamaan?

 

M: No ehkä se on jäänyt harmittamaan että se työ jää valtavan etäisiksi suhteessa kotimaahan eli ihmiset tietää hirmu vähän mitä me siellä tehdään, minkälaisia asioita päätetään, minkälaisia asioita siellä työpöydällä on. Monta kertaa myös todella isosti harmittaa se että te saatte lehdestä tai somesta lukea että EU on säätänyt lainsäädäntöä joissa kielletään esimerkiksi saunan lämmitys vaikka asiat ei ole suinkaan ihan näin yksioikoisia.

 

Siinäkin vaiheessa kun Suomessa alettiin puhua saunan lämmityksestä ja sen kieltämisestä et ei saa enää puilla lämmittää saunaa, niin oli oikeasti kyse pienhiukkaspäästöihin liittyvästä lainsäädännöstä, jossa ei missään nimessä oltu kieltämässä suomalaisten saunan lämmitystä vaan haluttiin herätellä keskustelua siitä mitä puumateriaaleja tänä päivänä ylipäätään poltetaan. Nämä eivät siis ole ihan yksinkertaisia asioita mitä yleensä tänne kotimaahan viestitään ja ne jää monta kertaa harmittamaan.

 

S: Mitä EU voisi tehdä muoviongelmalle?

 

M: Me ollaan jo osittain tuhottu meidän merellinen ympäristö sillä muovilla. Maailman valtameret ovat jo aivan täynnä muoviroskaa ja sillä tuhotaan ympäristöstä erilaisia pieneliöitä, kaloja ja niiden elinympäristöä, ja sen takia tämän työn olisi pitänyt alkaa jo yli kymmenen vuotta sitten. Nyt on oikeastaan viimeiset hetket vaikuttaa ja sen takia EU on tehnyt komission työn pohjalta yhteisen muovistrategian josta tulee nyt tänä keväänä ensimmäisiä lainsäädäntöjä liittyen muoviin kohdentuvaan verotukseen ja siihen miten näiden pakkausmateriaalien käyttöä ensinnäkin vähennetään ja sen lisäksi muutetaan sitä ympäristöystävällisempään suuntaan.

 

Sen lisäksi että lähdetään tekemään muovistrategian pohjalta lainsäädäntöuudistuksia niin meillä on olemassa myös kiertotalouden periaatteet joissa tavoitteena on entistä vahvemmin pystyä kierrättämään jo olemassa olevat materiaalit että niitä ei aina tarvitse tuottaa uusia. Sen takia tietysti Suomalainen teollisuus tänä päivänä pyrkii rakentamaan esimerkiksi puun pohjalle uudenlaisia pakkausmateriaaliratkaisuja. Sen lisäksi puhutaan tuotantomallista, jossa kiertotalouden keinoon, jopa sitten tästä päästettävästä hiilidioksidista pystyttäisiin tuottamaan uusia materiaaleja. Tehtäisiin siis sellainen täydellinen hiilikierto missä sieltä putken päästä ei pääse mitään hukkaan, vaan kaikki pystyttäisiin säästämään, säilyttämään ja kierrättämään uudelleen. Jatkossa ei saisi enää syntyä jätteitä eikä tähteitä, vaan uusia materiaaleja ja uusia tuotteita mahdollistavia raaka-aineita.

 

Itse olen ainakin hyvin toiveikas. Lainsäädäntöä on tulossa ja sillä pyritään nimenomaan vaikuttamaan siihen että muovin käyttöä vähennetään. Tietysti jokainen omassa elämässään pystyy tekemään valintoja ja ratkaisuja. Tästä kannattaa jutella vanhempien kanssa koska monta kertaa te nuoret olette paljon valveutuneempia kuin me vanhenevat, kalkkeutuvat ihmiset. Te ehkä saatte meitä heräämään, että “hei, jättäkää meillekin tästä planeetasta jotain jäljelle, nyt täytyy tehdä toimenpiteitä ihan omassa arkielämässäkin.”

 

S: Lobbaus tulee sanoista lobby hall discussion. Se tarkoittaa tällaista epävirallista yritystä vaikuttaa päätöksentekijöihin. EU on siis yksi lobbareita työllistävä yksikkö. Kuka on lobannut sinua viimeksi ja mitä mieltä olet lobbauksesta yleisesti?

 

M: Minua on lobannut viimeksi liikennepuolelta bussien ja tällaisten minibussien edustajat, jotka ovat ajaneet omaa etuaan tietysti työ- ja lepoaikoihin liittyvissä kysymyksissä.

 

Minulla on itselläni avoin julkinen lobbarirekisteri, jota koitan päivittää netissä ketkä käy milloinkin minua lobbaamassa. Vähemmän osallistun mihinkään lounaille tai illallisille, koska mielestäni se on enemmän sellaista hämärätouhua jo. On selkeämpää, että tullaan parlamenttiin, koska parlamentissa on avoimuuden nimissä avoin lobbarirekisteri johon jokaisen parlamenttiin tulevan lobbarin täytyy rekisteröityä ja täytyy olla asiallisesti hommansa hoitava. Jos lobbaus tapahtuu avoimesti niin, että ihmiset tietää kuka tulee sekä missä tarkoituksessa ja millä ajatuksella sekä se on julkista myös kansalaisille, niin silloin siinä ei ole mitään pahaa.

 

S:  Uskotko, että brexit tulee tapahtumaan?

 

M: No kyllä se valitettavasti siltä näyttää että brexit toteutuu. Toki minulla on edelleen useita kymmeniä kollegoja jotka väittävät, että vielä voi kaikki muuttua, mutta huonolta näyttää.

 

S: Kuinka suuri uhka tällainen brexit on euroopan unionille?

 

M: Kyllä se omalla tavallaan on tietysti aina uhka, että nimenomaan populistinen toimintamalli saa sen jalansijan jossain maassa. Briteissähän kävi niin että populistiporukka sai kansan enemmistön uskomaan siihen että euroopan unionin jäsenyys on se syy siihen minkä takia Britanniassa oli vaikeaa. Siihen rinnalle nostettiin pakolaiskriisi ja pakolaiskysymykset, ja sen lisäksi puhuttiin siitä että Britannia joutuu maksamaan ikäänkuin “tyhjästä”. Tänä päivänä kansalaisille on neuvotteluiden myötä kuitenkin auennut että mistä britit on maksaneet, ja onkin käynyt ilmi että he ovat pitkälti eläneet sen EU-tuen varassa: maataloustoiminta ja kalastuselinkeino on ollut riippuvainen Euroopan unionin jäsenyydestä.

 

EU-vastaisuus on hyvin pitkälti pohjannut sellaiseen toimintaan jossa maan omien sisäisten ristiriitojen syylliseksi on nostettu Euroopan unioni. Brexit-äänestyksen yhteydessä kävi ilmi että lähestulkoon puolet briteistä ei tiedä mitä EU-jäsenyys tarkoittaa. Mitä vähemmän meillä on tietoa sitä helpompi meitä on ohjailla. Taustalla on aina paljon sellaisia asioita joita yksinkertaisesti tavallinen maija tai matti meikäläinen ei vaan tiedä, ja sitten on helppo ihan puhumalla puhua päät pyörryksiin uskomaan siihen että ratkaisu on EU:sta eroaminen ja sen jälkeen on taivas avoinna ja kaikki asiat on meidän itse päätettävissä. Kukaan ei muista mainita että eurooppalaisissa talousasioissa joka tapauksessa pätee eurooppalaiset säännöt olitpa EU:n jäsen vai et.

 

S: Mihin suuntaan mielestäsi tulisi kehittää EU:ta, kun puhutaan EU:n suhdetta koko maailmaan? Entä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa?

 

M: Euroopan turvallisuusulottuvuutta, nimenomaan puolustuksellista ulottuvuutta tänä päivänä poliittisesti painotetaan enemmän kuin sitä rauhan ulottuvuutta, mikä minun mielestäni olisi kaikkein tärkein kysymys myös tänä päivänä. Tämän päivän isoja haasteita: jokainen, joka seuraa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pystyy tunnistamaan että niin Euroopan kuin koko maailman suurimmat haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen ja erilaisiin polttoainekysymyksiin. Lisäksi maiden sisäisen turvallisuuden suurin uhka on tänä päivänä kouluttamattomat nuoret. Tänä päivänä esimerkiksi Brysselissä, missä paljon itse vietän aikaa, kaupungin suurin turvallisuusuhka on kouluttamaton nuori mies, ei suinkaan se että me olisimme vaaraksi maina toinen toisillemme.

 

Sen takia tuntuu välillä hämmentävältä että eurooppalaisen perheen ratkaisutkin pohjautuu siihen että puhutaan että niin sanotusta puolustusunionista. Ei siis puhutakkaan enää rauhaunionista tai yhteistyöunionista vaan nimenomaan puolustuksellisesta toiminnasta. On hyvin inhimillisiäkin taustasyitä siihen minkä takia turvallisuuspoliittinen näkökulma on kääntynyt enemmän puolustukselliseen ja varustautumista vahvistavaan keskusteluun. On äärimmäisen tärkeää että varsinkin nuoremmat sukupolvet kävisivät sitä vuoropuhelua, muistuttaisivat meitä vanhempia siitä, että mitkä on ne teidän tulevaisuuden kaikkein suurimmat haasteet. Ne liittyvät siihen ilmastoon ja ne liittyvät siihen eriarvoistumiskehitykseen mikä myöskin vahvistaa EU-vastaisia voimia.

 

Jollain tapaa Euroopasta puuttuu rohkeutta tarttua niihin isoihin haasteisiin, isoihin ongelmiin ja kysymyksiin, koska esimerkiksi ilmastonmuutoksen tai pakolaiskysymysten ratkaiseminen ei ole niin yksinkertaista. EU-vaalit 2019 ovat varsinainen kynnyskysymys monelle jäsenmaalle suhteessa siihen että ketä tulee valituksi Euroopan parlamenttiin. Nämä ovat mielestäni sellaisia isoja asioita joista teidänkin pitää uskaltaa keskustella vaikka omien vanhempien kanssa ja omien kavereiden kanssa, koska sillä on valtavasti merkitystä niin Suomen kuin Euroopankin tulevaisuuteen kuka näistä asioista päättää.

 

Olkaa siis aktiivisia ja pyrkikää vaikuttamaan!

 

Toimittajat: Anni Huimasalo, Gurleen Singh ja Niina Leinonen

 

Lukion teemaopintokurssi DesingEDly opettaa tulevaisuuden taitoja

DesingEDly -kurssilla opitaan, innostutaan ja ratkaistaan oikean elämän ongelmia

 

Lukion teemaopintokurssi DesinEDly-innovaatioajattelua ja hackathonia on upea kurssikokonaisuus. Opiskelijat tutustuvat desing-ajatteluun ja ratkaisevat oikean elämän ongelmia järjestöissä ja yrityksissä. Kurssin liittyy hckathon-tapahtuma, jossa omaa ongelmanratkaisua hiotaan asiantuntijoiden avulla ja harjoitellaan hyvän pitchauksen koostamista sekä esiintymistä. 

 

Linkki Linko hackathon-tapahtuman pitchauksiin

 

Ohessa opiskelija Sarah Hadayan essee kurssista.

 

Designedly essay

 

In this essay I’m reflecting on my experiences during the entrepreneurship and innovation course. At first I wasn’t quite sure should I attend the course, but eventually I decided to try it out with an openmind. I had no idea what it was going to be like, however I knew that I didn’t have anything to lose.

 

Overall, the experience was stressful and on the other hand rewarding. My team and I worked for Helsingin Sanomat, which gave me a different sense of responsibility than school has given. It made it all seem really serious. I really liked the fact that they reached out to the youth for help. This made me feel like they appreciated our opinions and perspectives. Our mentor was Pauliina and she used to work for HS. We met Pauliina once at the beginning and she helped us sort out our thoughts. Out of all the challenges I chose the challenge HS gave us, because it was the most appealing to me. I'm personally interested in journalism so it taught me a lot, and gave me a chance to improve my teamwork skills while working and solving a real life problem. I think it was very useful to work as a team on this project, mostly because it gave me so many new perspectives and opinions on things. Working as a team was also a good idea because it relieved a lot of the pressure. Everyone did their own share and helped each other which was great. I also liked the fact that everyone in my team worked hard and participated so all the responsibility didn’t fall to me. There was something for everyone. All of us had each other's backs and this was extremely encouraging.

 

The Hackathon experience taught me a lot. From what I saw, it seems to me that Hackathons are great ways to use as learning tools. Coming into a Hackathon everyone learns something new. You learn about your own strengths. People come up with a solution to a problem and built something with people whom they’ve never met before. It improved my group skills and I learnt about working under pressure. I was able to use the skills I’ve learned in school and apply them. I was really impressed and frankly, a little surprised by the fact that everyone was so into their works but at the same time people were always willing to help others. It was amazing to see the creations my peers and other people had come up within 48 hours. I liked the Linko Hackathon because the energy was so high. I might join a Hackathon in the future just to see how it feels to work with people I’ve never met before, because I had met the girls from my team before. The workshops helped our team a lot. At first our idea was pretty abstract but after visiting the workshop we had gotten a more clarified picture of our idea. It helped us target it to one particular thing. For example, at the workshops we came up with the idea of creating a fake instagram account to illustrate our idea to the viewers. Unfortunately, I didn’t visit the Arctic Start-Up.

 

The pitch and the discussion of our idea didn’t change my idea of our solution. On the other hand, it made me think of the fact that it must be hard for old-school journalists to give up on the traditional paper and move on to social media. I still think our idea is good, it just gave me a new perspective on things. Truthfully, it was also shocking to find out that the average age of people who read HS are relatively older than 50 years old. If HS would like to proceed with our idea, I’d be more than ready to help them with this and make it perfect with them.

 

From my point of view, to improve the course in the future it would be important to have more challenges that touch us: the youth. The challenges I’d like to work on are the things that come close to my life and the people around me. Challenges that have something to do with schools and teaching would be interesting. If possible the classes could be held on other days of the week. Otherwise, I think the course was well planned and organised. I'm really happy that I decided to take a part of the course, because it taught me a lot. Our group won the Designedly pitch, which felt rewarding after all the hard work we had done. The Hackathon was great because I got to see how important it is to network and have a good work ethic. Overall the course has taught me to be more spontaneous, persistent and it has helped me to believe in my own ability. In particular, the Hackathon taught me to work with people whose opinions differ from mine. These are some of the skills I will be applying in the future. Thank you for the course!

Perusopetuksen 7. luokan oppilaspäätökset lukuvuodelle 2018-2019

Perusopetuksen 7. luokan oppilaspäätökset lukuvuodelle 2018-2019

Rehtorin päätös 7. luokalle valituista oppilasta

 

Seuraavat oppilaat on valittu Helsingin Uuden yhteiskoulun 7. luokalle  lukuvuodesta 2018 alkaen: 

 

Aalto Erik 

Dool Muuse Abdillahi Hamse 

Ekman Siiri 

Elmi Amar 

Haluyi Onesmo 

Hamud Isxaq 

Heino Jani 

Hussein Abduljabar 

Hyytinen Matilda 

Häkkinen Aino 

Jauhiainen Alina 

Joensuu Mira 

JokilehtoJesse 

Kalliomäki Ronja 

Kamu Deborah-Nana 

KapanenAkseli 

Karhu Leevi 

Kharel Ganesh 

Leinonen Veikko 

Mahmod Lalo-Oskar 

Malinen Tuomas 

Manelius Ada-Sofia 

Martin Marcus 

Mire Abdulahi 

Pham Tony 

Pilli Maddox 

Repponen Iiris 

RiihimäkiWerneri 

SaarinenValtteri 

Seppänen Jerry 

Seppänen Katia 

Sottinen Reko 

Tammoja Katriin 

Tuomi-Hyvärinen Joona 

Zhou Tianan 

 

Lisäksi 29 oppilasta, jotka eivät ole antaneet lupaa nimensä julkaisemiseen 

 

Rehtorin päätös englantipainotteiseen opetukseen valituista oppilasta 

 

 

Seuraavat oppilaat on valittu Helsingin Uuden yhteiskoulun 7. luokalle englantipainotteiseen  opetukseen lukuvuodesta 2018 alkaen: 

 

Ahokas Orvokki 

   Airikka Lotta 

   Honkanen Nanna 

   Hottola Kati 

   Huhtanen Veera 

   Keskinarkaus Iida 

   Koikkalainen Kasperi 

   Lehmuskoski Siiri 

   Omollo Darrel 

   Seila Timi 

   Simula Aino 

   Toivonen Kimi 

   Umukoro Elo 

 

 

    Lisäksi kolme (3) oppilasta, jotka eivät ole antaneet lupaa nimensä julkaisemiseen. 

 

 

Rehtorin päätös kuvataidepainotteiseen opetukseen valituista oppilasta

 

Seuraavat oppilaat on valittu Helsingin Uuden yhteiskoulun 7. luokalle kuvataidepainotteiseen opetukseen lukuvuodesta 2018 alkaen:

 

Baig Hamza

Eskelinen Marida

Kaivola Jennifer

Luostarinen Anitta

Lönnqvist Sonja

Miettinen Eeva

Määttä Valtter

Nenonen Eeli

Thaksawadee Design

Tulikoura Minni

Värä Stella

Wiemers Hilla

 

Lisäksi viisi (5) oppilasta, jotka eivät ole antaneet lupaa nimensä julkaisemiseen.

 

 

 

Page: 1 / 7 (25 posts)
1237Seuraava sivu »
127Seuraava sivu »
Seuraava sivu »
huhti
16
ma
Koko päivä 6. jakso
6. jakso
huhti 16 – kesä 2 Koko päivä
This event has a Google Hangouts video call. Join: https://plus.google.com/hangouts/_/uyk.fi/6-jakso?hceid=dXlrLmZpXzVrdXZ0OHI4M2JyOG9sbDliNjJhOTZzcWs0QGdyb3VwLmNhbGVuZGFyLmdvb2dsZS5jb20.bp8u041ncm6qq80nmg90vbaanc&hs=121
Ota yhteyttä
Helsingin Uusi yhteiskoulu Oy
Lucina Hagmanin kuja 4
00710 Helsinki
Sähköposti: etunimi.sukunimi@uyk.fi
Rehtori Katri Hirvonen
puh. 0400 292 616
Apulaisrehtori Saara Ikonen
puh. 040 584 7849
Apulaisrehtori Asta Kiiski
puh. 0400 931560
Koulusihteeri Minna Tornivuori
puh. 043 211 3802
Vahtimestari Antti Simola
puh. 0400 292 592
Taloussihteeri Heli Taipola
puh. 050 523 5581
Sodexo Ravintolapäällikkö Marion Myllymäki
puh. 050 410 4552
Opo (lukio) Anu Hanhirova
puh. 040 515 9061
Opo (peruskoulu) Marika Grip
puh. 040 541 8749
Terveydenhoitaja Anneli Alvik (@hel.fi)
tiistai-perjantai puh. 050 310 5582
Kuraattori Pia Hakkarainen
puh. 040 542 5320
Psykologi Iiris Nieminen
puh. 050 401 3258
Kasvatusohjaaja Johanna Saarinen
puh. 0400 357 810
Kartalla