Koulun historiaa

 

Marraskuun lopussa 1899 Lucina Hagman osti lainavaroilla Kruununhaasta Kirkkokadun varrelta talon nro 12. Siellä koulu saattoi aloittaa toisen lukuvuotensa syksyllä 1900. Sinne mahtuivat koulun kaikki neljä luokkaa, voimistelutunnit tosin jouduttiin pitämään vapaapalokunnan talossa.

 

 

Sisällissodan jälkeen alkoi Helsingissä oppikouluihin pyrkiä yhä enemmän oppilaita. Tilanpuutteen takia suuri joukko halukkaita oli jätettävä ulkopuolelle. Koulussa surtiin sitä, että joukoittain kouluun pyrkijöitä oli sananmukaisesti jätettävä kadulle. Syynä koulunkäynti-innostukseen katsottiin olleen eri kansalaisryhmien tarpeen hakea turvaa levottomina aikoina.

 

 

Toisen maailmansodan aika merkitsi koululaisille lyhennettyjä lukukausia, tiivistettyjä oppimääriä, lukion poikien poissaoloja ja erilaisia käytännöllisiä töitä opiskelun ohella. Koulunkäynti keskeytyi ensimmäisen kerran lokakuun 12. päivänä 1939. Moskovassa käytyjen neuvottelujen päätyttyä tuloksettomina ja vaara ohi-mielialan saatua vallan koulunkäynti alkoi uudelleen marraskuun 24. päivänä. Koulut suljettiin uudelleen marraskuun 30. päivänä, talvisodan alettua. Koulunkäyntiä ei enää jatkettu koko talven eikä kevään kuluessa, vaikka sota päättyi maaliskuussa 1940. Helsingin Uuden yhteiskoulun tilat olivat tuolloin sotilaskäytössä, aluksi sotilaiden vastaanottopaikkana ja myöhemmin sotaväen majoitustiloina.

 

 

Keväällä 1964 Helsingin Uuden yhteiskoulun johtokunnassa todettiin, että koulu ei todennäköisesti saisi tonttia Kruununhaasta. Neuvottelut valtion kanssa olivat päättyneet tuloksettomina. Vuokra-aikaa silloisissa tiloissa oli jäljellä enää kuusi vuotta. Tuolloin johtokunta velvoitti puheenjohtajansa ja rehtorin selvittämään, mitä mahdollisuuksia koululla olisi siirtyä Pihlajamäkeen. Helsingin kaupunki oli varannut sinne tontin oppikoulua varten kansakoulun naapurialueelle. Neuvotteluihin ja suunnitteluun tuli mukaan myös vuonna 1962 perustettu Pihlajamäen Oppikouluyhdistys. Se tuli myöhemmin yhdeksi koulun omistajista saatuaan haltuunsa kolmanneksen kouluyhtiön osakkeista, ja sen edustaja alkoi osallistua johtokunnan työskentelyyn. Saman vuoden lokakuussa Helsingin Uusi yhteiskoulu Osakeyhtiön yhtiökokous päätti lopullisesti koulun siirtämisestä Pihlajamäkeen.

 

 

Helsingin kaupunki ja Helsingin Uusi yhteiskoulu tekivät kesällä 1965 vuokrasopimuksen Rapakiventie 6:n (nykyään 18) tontista. Siitä ei kuitenkaan peritä vuokraa niin kauan kuin tonttia käytetään koulutarkoitukseen. Oman koulutalon valmistuttua lokakuussa 1967 koko koulun toiminta siirtyi Pihlajamäkeen. Kahden uuden koulurakennuksen myötä tilat kasvoivat lähes nelinkertaisiksi entiseen verrattuna. A-taloon sijoitettiin luokkahuoneitten lisäksi opettajainhuone ja kansliatilat sekä kirjasto lukusaleineen ja takka ala-aulaan. B-taloon puolestaan saatiin musiikki- ja piirustusluokkien lisäksi voimistelujuhlasali sekä kouluruokala.

 

 

 

Helsingin Uuden yhteiskoulun rehtoreina ovat toimineet seuraavat henkilöt:

 

 

Johtajatar Lucina Hagman, professori, 1899-1935
Walter Groundstroem, filosofian maisteri, 1899-1901
Oskari Mantere, filosofian tohtori, 1901-1915
Gustaf Munsterhjelm, filosofian tohtori, 1915-1928
Johannes Waltasaari, rovasti, 1929-1930
Mikael Gyllenberg, filosofian maisteri, 1930-1944
Matilda Kiljanen, filosofian maisteri, 1935-1939
Helmi Manner, filosofian maisteri, 1944-1951
Ilmari Laasonen, filosofian maisteri, 1951-1971
Ahti Kurkela, filosofian maisteri, 1971-1996
Jukka Hirvonen, filosofian maisteri, 1996-2012
Tero Matkaniemi, filosofian tohtori, 2012-2015
Katri Hirvonen, filosofian maisteri, 2015-edelleen (va.)